Voiko viiniä ostaa netistä laillisesti?

Pohdimme kaverin kanssa nettiostamisen sääntöjä ja julkaisimme asiasta tietopaketin.

www.vinetti.fi

Tsekkaa ja jaa eteenpäin!

Viinin ostaminen verkosta – asemasota jatkuu

Helsingin käräjäoikeus toetesi päätöksessään 5.3.2010, että alkoholin verkkokauppa on tietyin edellytyksin laillista. Kunhan ostaja saa omistusoikeuden tuotteisiin jo ulkomailla ja kunhan toimitus ostajalle Suomeen tapahtuu erillistä kuljetusliikettä käyttäen (myyjä ei siis itse saa kuljettaa tuotteita Suomeen) toiminta on lainmukaista.

Sinänsä tässä ei ole mitään uutta. Päätöksellä saattaa kuitenkin olla vaikutusta tullin tulkintaan siitä kuka on valmisteverovelvollinen.

Tulli on tähän asti pitänyt myyjää verovevollisena tapauksissa, joissa myyjä myötävaikuttaa kuljetusliikkeen valintaan. Tullin tulkinnan mukaan kyseessä on tällöin ollut ns. ”kaukomyynti”, jolloin myyjä - ei ostaja - vastaa valmisteveroista.

Oikeuden päätöksessä todetaan, ettei alkoholin tuonnissa omaan käyttöön kyse ole kaukomyynnistä. Tulli joutunee siis rukkaamaan tulkintaansa siten, että jatkossa verovelvollinen olisi aina ostaja. Suomalaiselle kuluttajalle tämä ei välttämättä ole mikään hyvä uutinen.

Tulli julkaisikin heti oikeuden päätöksen jälkeen tiedotteen, jossa tähdennetään sitä, että valmisteverot pitää maksaa, vaikka alkoholin ostaminen verkossa onkin laillista. Tiedotteessa annetaan myös ohjeita kuluttajille siitä, miten valmisteverot tulisi hoitaa.

Tämä saattaa viitata siihen, että tulli olisi luopunut kaukomyynti-tulkinnastaan ja pitää jatkossa aina kuluttajaa eli ostajaa verovelvollisena.

Perehdyin tullin lomakkeisiin ja soitin myös tullin asiakaspalveluun selvittääkseni, miten kuluttajan oikein pitäisi toimia jos haluaa täytää lakisääteiset velvoitteensa.

Tullin virallisen kannan mukaan oikeaoppinen viinin verkko-ostotapahtuma on seuraavanlainen:

1.Ostaja valitsee verkkokaupasta haluamansa viinit ja tekee tilauksen.
2.Ostajaa laskee itse kuinka paljon hänen tulisi maksaa alkoholi- ja juomapakkausveroa. Valistunut ostaja tietää (?), että veroa pitää maksaa 2,505€/pullo.
3.Ostaja täyttää tullilaitoksen nelisivuisen lomakkeen 627s, r, e, sa. Lomakkeessa kysytään toki paljon sellaisia asioita, joita ostaja ei välttämättä edes tiedä, kuten paketin brutto- ja nettopaino,  tavaranimikkeen CN-koodi, laskun numero yms. Lomakkeen oikeaoppiseen täyttämiseen menee noin 20-30 minuuttia.
4.Ostaja maksaa laskemansa veron määrän tullin pankkitilille. Tulli käsittelee maksua vakuutena.
5.Ostaja lähettää täyttämänsä nelisivuisen lomakkeen postissa tullipiirille.
6.Tullissa kohdistetaan tehty maksu lähetettyyn lomakkeeseen noin viikossa(!!!). Tulli lyö leimoja lomakkeeseen ja postittaa kaksi sivua ostajalle takaisin.
7.Ostajan tulisi toimittaa yksi sivu edelleen kuljetusliikkeelle(!!!)
8.Viinipullot saapuvat ostajan ilmoittamaan osoitteeseen.
9.Ostaja täyttää tullihallituksen nelisivuisen lomakkeen 163 Bs ja kaksisivuisen lomakkeen 164 Bs. Pääsääntöisesti kysytään samoja tietoja kuin aikaisemmassa lomakkeessa. Tähän lomakkeeseen ostajan tulisi kuitenkin pystyä merkitsemään viittauksen edelliseen lomakkeeseen, jotta tulli osaa kohdistaa uudet lomakkeet aikaisemmin lähetettyyn. Lomakkeiden täyttämiseen menee n. 10-20 minuuttia.
10.Ostaja lähettää täytetyt lomakkeet postissa tullipiirille viimeistään kaksi arkipäivää pullojen vastaanottamisen ajankohdasta.
11.Tulli tarkistaa nyt saatujen lomakkeiden perusteella onko ostaja onnistunut laskemaan maksamansa summan oikein. Jos summa on väärin, tulli joko perii lisää rahaa tai palauttaa liikaa maksetun summan ostajan pankkitilille (joka piti ilmoittaa ensimmäisellä lomakkeella).
12.Tulli postittaa sinulle leimatun kopion lopullisesta verotuspäätöksestä.

No niin, tämähän on helppoa ja käytännöllistä, eikö...?

Kysyin tullilta onko veronkannolle alarajaa, eli pitääkö pientenkin tilausten osalta noudattaa em. kaavaa. Alaraja kuulemma on KOLME euroa!!! Tämä tarkoittaa, että YHDEN viinipullon voi tuoda ilman lomakerumbaa. Jos tilaa kaksi pulloa täytyy jo toimia edellä mainitulla tavalla.

Innostuneesti virkailija kertoi, että huhtikuun alusta tulee voimaan helpottava säännös. Kohdan 10 ”kaksi arkipäivää” muuttuu neljäksi arkipäiväksi. Jippii, mikä helpotus!!!!!

Kun edelleen kyseenalaistin koko homman järkevyyden kuluttajalle, joka tilaa verkossa esim. kuusi pulloa viiniä, vaivautunut asiakaspalveluvirkailija varmisti asian esimieheltään, joka totesi että mitään poikkeuksia ei ole. Muunlaista vastausta tullivirkailija ei tietenkään voi julkisesti antaakaan, koska hän toimii virkavastuun alla.

Käytännössä on selvää, että em. käytäntö on luotu aivan muuhun tarkoitukseen kuin muutaman viinipullon maahantuontiin. Ehdotettu käytäntö on sen verran kankea ja vaikeaselkoinen, ettei sitä oikeastaan voi pitää varteenotettavana vaihtoehtona. Tällaisenaan järjestelmä ainoastaan estää viinin hankkimisen verkosta laillisesti.

Tätä taustaa vasten olisi toivottavaa, että myös itse veronmaksukysymys käsiteltäisiin oikeudessa. Olen melko vakuuttunut siitä, että oikeus katsoisi nykykäytännön hankaline lomakkeineen kaupan esteeksi ja siten lainvastaiseksi.

Tästä ilmiselvästi tietoisena tulli on pahassa välikädessä. Toisaalta pitäisi noudattaa määräyksiä, toisaalta nähdään ettei määräyksissä ja käytännössä ole mitään järkeä. Koko em. lomakerumban pyörittäminen maksaa moninkertaisesti sen, mitä veronkanto tuottaa.

Eletään tilanteessa, jossa tulli julkaisee tiedotteita, joita se ei edes toivo kansalaisten noudattavan. Lisäksi tulli ei käytännössä pysty eikä halua tutkia yksittäisiä pakettilähetyksiä.

Mitä sitten tulisi tehdä. Pahoin pelkään, että nykytilanne jatkuu. Tulli valitsee pragmaattisen linjan ja puuttuu vain suuriin viinalasteihin, ei yksittäisiin paketteihin.

Parempi tietenkin sekin kuin että ryhdytään käyttämään resursseja yksittäisten lähetysten jahtaamiseen. Toisaalta pitäisi päästä eroon säännöksistä, jotka ovat aikansa eläneitä.

Helpointa olisi tietenkin luopua valmisteveron ja juomapakkausveron perimisestä yksityistuonnin (=juomat omaan käyttöön) osalta, eli asettaa yksityistuonti samalle viivalle kuin jos itse matkustaa juomiensa kanssa ulkomailta. Vaihtoehtona voisi säätää esimerkiksi sadan euron alarajan, jota pienempiä veroja ei kanneta.

Ongelmana on tietysti poliittisen tahdon puuttuminen. Kukkahattutädit, uskonnolliset fundamentalistit, kansanterveysintoilijat yms eivät lämpene muutoksille. Heidän mielestään on pelkästään hyvä, että viinin ostaminen on hankalaa. Valinnan vapaus, vapaat markkinat ja yksilön vastuu omista teoistaan ei argumentteina paljoa paina näiden ryhmien ajattelussa.

Pelkään myös, että omaa etuaan ajavat itseään vastuullisiksi verkkokauppiaiksi mainostavat myyntiliikkeet ovat tyytyväisiä nykytilanteeseen. Verkkokaupoille, jotka nyt hoitavat veronmaksun asiakkaiden puolesta näkevät mieluusti, että muunlaiset toimijat suljetaan markkinoilta pois. Tämä ryhmä voikin olla suurempi uhka muutoksille, koska jos edes alalla ei olla yksimielisiä muutoksen tarpeesta, en usko että muutoksia kukaan lähtee kovin voimakkaasti ajamaan. Toivottavasti olen väärässä.

Miten löydän hyvät viinien verkkokaupat ja miten löydän hyvät viinit

Tänä päivänä jo varsin moni viininharrastaja on löytänyt viinien verkkokaupat. Monipuolinen tarjonta ja usein Alkoa halvemmat hinnat houkuttelevat. Silti moni vielä empii.Suurin syy empimiseen on epätietoisuus; Onko tilaaminen verkkokaupasta hankalaa, voiko verkkokauppaan luottaa, miten toimin jos tulee ongelmia toimituksen kanssa, mistä yleensä löydän nämä verkkokaupat?

Verkkokaupat tarjoavat erilaisen ostokokemuksen kuin Alko. Itse ostotapahtuma on pääsääntöisesti samanlainen kuin minkä tahansa tuotteen verkko-ostotapahtuma. Valitset haluamasi tuotteet ja määrät, ilmoitat nimesi, osoitteesi, sähköpostiosoitteesi ja luottokorttisi numeron ja teet tilauksen. Yleensä saat välittömästi sähköpostiviestin onnistuneesta tilauksesta sekä muutaman päivän sisään toisen sähköpostiviestin kuljetusliikkeeltä, jonka ilmoittamasta linkistä voit seurata lähetyksesi etenemistä ja arvioitua toimituspäivää, tosin yleensä vasta muutaman tunnin kuluttua viestin saapumisen jälkeen. Luottokorttiasi veloitetaan pääsääntöisesti silloin kun toimitus lähtee kaupan varastolta. Jonkun ajan (yleensä n. 6 arkipäivää) kuluttua viinit tuodaan kotiovellesi. Jollet ole kotona vastaanottamassa viinejä, lähetti jättää ilmoituksen uudesta toimitusajasta tai osoitteen mistä viinit voi hakea.

Onko eri maiden verkkokaupoilla eroa?

Lyhyt vastaus: on. Hieman pidempi vastaus: saksalaiset verkkokaupat ovat parhaita. Yleisesti niillä on siedettävät kuljetuskustannukset (n. 2 €/plo), ne toimittavat Suomeen, niillä on selkeät sivut ja niillä on helppo asioida. Saksalaiset kaupat tunnistaa verkkosivujen ”.de”-päätteestä. Italialaisten (.it) kauppojen sivut ovat yleensä sekavat ja puutteelliset ja kuljetuskustannukset, sikäli kun ne mainitaan ovat hyvin korkeita. Ranskalaisia (.fr) kauppoja on moneen lähtöön. Brittikaupat (.co.uk) eivät yleensä toimita Suomeen tai eivät ainakaan ilmoita kuljetuskustannuksia. Lisäksi ne ilmoittavat joskus hintansa ilman arvonlisäveroa. Virolaiset kaupat (.ee) ylläpitävät usein suomenkielisiä sivuja, jotka valitettavan usein näyttävät varsin puutteellisilta. Nämä ovat yleistyksiä, poikkeuksia löytyy.

Mikä on hyvä viiniverkkokauppa?

En ota tässä vaiheessa kantaa valikoimaan. Valitsen luonnollisesti vain sellaisen kaupan, jossa haluamaani viiniä on myynnissä. Mutta entä muut hyvälle viiniverkkokaupalle asetettavat kriteerit.

Itse asetan seuraavat neljä minimikriteeriä käyttämilleni viinikaupoille:

1. Selkeät ja luotettavan näköiset verkkosivut

Jos sivut on huonosti tehty, näyttävät halvoilta ja niissä on runsaasti kirjoitusvirheitä, unohda kauppa. Jos esim. täytettävien kenttien perässä on tähtiä tai muita symboleja, joiden merkitystä ei ole selitetty, se on yleensä merkki huonosti toteutetusta sivustosta. Jos kauppa ei viitsi edes panostaa verkkosivuun, tuskin he osaavat hoitaa kaupantekoakaan kunnolla. Jos linkit tuoteinfoihin eivät toimi, tai johtavat tyhjille sivuille, suhtaudu epäilevästi koko kauppaan. Jos valkoisilla sivuilla on runsaasti kirkkaan sinistä ja punaista vilkkuvaa tekstiä, tuskin kannattaa selata pidemmälle. Selattuasi jo muutaman viiniverkkokaupan sivustoa pystyt helpoasti erottamaan jyvät akanoista.

2. Kauppa toimittaa Suomeen ja ilmoittaa verkkosivuillaan kuljetuskustannukset

Jotkut kaupat pyytävät asiakasta tiedustelemaan kuljetuskustannuksia sähköpostilla tai puhelimitse. Itse unohdan tällaiset välittömästi. Verkkokaupan pitää olla helppoa ja nopeaa. Kauppiaan on turha odottaa, että haluaisin seurustella hänen kanssaan sähköpostitse tai puhelimitse – ja jos ei kauppias viitsi nähdä niin paljon vaivaa, että laittaisi kuljetushinnaston sivuilleen, hän ei herätä ainakaan minussa luottamusta.

3. Kauppa hyväksyy luottokorttimaksun

Luottokortin numeron ilmoittaminen verkossa näyttää jostain syystä pelottavan suomalaisia. En ymmärrä miksi. Jos häviävän pieni riski siitä, että tietoja käytetään väärin, toteutuisi, et suinkaan vastaa siitä itse. Soitto luottokorttiyhtiölle riittää, sinä et joudu korvaamaan mitään. Minusta tämä on turvallista ostamista, jos mikä. Lisäksi, jos jostain syystä kauppa ei toimittaisi koskaan ostoksiasi, mutta olet maksanut luottokortilla, voit peruuttaa veloituksen soittamalla luottokorttiyhtiöllesi. Turvallista ja helppoa. Jos taat maksat tilisiirrolla tai laskulla saatat menettää rahasi jso kauppa ei jostain syystä toimitakaan tuotteita tai toimittavat vääriä tuotteita.

4. Kauppa palvelee suomeksi, ruotsiksi, englanniksi tai saksaksi

Tämä on tietenkin kiinni asiakkaan omasta kielitaidosta. Englannin ja ruotsin alkeilla selviää yleensä aika hyvin saksankielisistä sivuista. Tuntemattomat sanat tilauslomakkeella voi tarvittaessa googlata. Tilaaminen kielellä, jota et lainkaan hallitse voi olla hieman haasteellista.

Olen kahlannut läpi monia viinin verkkokauppoja, mutta vain harvat täyttävät em. kriteerit. Useimmiten mielenkiintoisen kaupan käyttö tyssää siihen, ettei luottokorttimaksua hyväksytä tai ettei kuljetuskustannuksia kerrota.

Olen löytänyt seuraavat verkkokaupat, jotka täyttävät asettamani kriteerit:

weinfinger.de (sivuston kieli: saksa)
Usean maan viinejä. Varma, edullinen ja alle viikon kestävä toimitus. Olen käyttänyt usein.

vinexus.de (sivuston kieli: mm. saksa, englanti, ruotsi, suomi)
Usean maan viinejä. Varma, edullinen alle viikon kestävä toimitus. Olen käyttänyt usein.

superiore.de (sivuston kieli: saksa)
Vain italialaisia viinejä. Varma edullinen alle viikon kestävä toimitus. Olen käyttänyt usein.

ewine.eu (sivuston kieli: englanti, saksa)
Vain etelä-afrikkalaisia viinejä. Varma edullinen alle viikon kestävä toimitus. Olen käyttänyt usein.

wein-bastion.de (sivuston kieli: saksa)
ei kokemuksia, mutta täyttää kriteerit

vivinum.com (sivuston kieli: mm. englanti, saksa)
ei kokemuksia (kts. kuitenkin jutun kommentit), mutta täyttää kriteerit

zelas.co.uk (sivuston kieli: englanti)

ei kokemuksia (kts. kuitenkin jutun kommentit), mutta täyttää kriteerit

karl-kerler.de (sivuston kieli: saksa, englanti)
ei kokemuksia, mutta täyttää kriteerit

gourmondo.de (sivuston kieli: saksa)

Myy myös muuta kuin viinejä. ei kokemuksia, mutta täyttää kriteerit

no-time-for-bad-wine.de (sivuston kieli: mm. saksa, englanti)
ei kokemuksia, mutta täyttää kriteerit. Varsin mielenkiintoinen valikoima myös vanhempia vuosikertoja

winedirect.co.uk (sivuston kieli: englanti)
ei kokemuksia, mutta täyttää kriteerit. Kalliinpuoleiset kuljetuskustannukset.

pinard-de-picard.de (sivuston kieli: saksa)
ei kokemuksia, mutta täyttää kriteerit. Kalliinpuoleiset kuljetuskustannukset.

Suomenkielisiä kauppoja

kyytipoika.com (sivuston kieli: suomi)
maksu verkkopankin kautta tai luottokortilla. Listalla myös laatuviinejä.

carsinshop.com (sivuston kieli: suomi)
maksu verkkopankin kautta, hidas toimitus. Myy Chateau Carsinin viinejä.

Miten löydän hyvän viinin?

Verkkokaupat on kartoitettu. Seuraavaksi pitäisi päättää mitä ostaa. ja mihin hintaan kannattaa ostaa Tässä auttavat monet verkosta löytyvät palvelut.

wine-searcher.com on erinomainen sivusto, jos tietää mitä haluaa. Tästä voi katsella mihin hintaan tiettyä viiniä yleisesti myydään ja mistä kaupoista sitä saa. Haku kannattaa rajoittaa eurooppaan ja valuutaksi asettaa euro. Yksittäisten listattujen kauppojen sivuilta voi usein myös löytää asiantuntijoiden arvioita viinistä. Kauppaluettelo tosin ei ole kattava, ja itse ostoksen suoritan toki vain kriteerini täyttävästä verkkokaupasta.

cellartracker.com on mainio väline kun haluaa ennen ostopäätöstä selata tavallisten käyttäjien mielipiteitä tietystä viinistä. Kts aikaisempi juttuni cellartrackerista.

90pluswines.com kertoo tietyn viinin eri asiantuntijatahoilta saamat pisteet, sikäli kuin pisteitä on herunut yli 90.

Erilaisista kansainvälisistä viinilehdistä saa toki myös vinkkejä hyvistä viineistä. Itse käytän pääasiassa englantilaista Decanteria ja amerikkalaista Wine Spectatoria. Lisäksi luen eri maiden viiniblogeja (kts. tämän blogin oikean laidan linkit). Kokonaiskuva muodostuu tietysti monesta eri lähteestä.

Kun on vakuuttunut mieleisensä viinin laadusta ja käsitys ”oikeasta” hintatasosta on muodostunut jää jäljelle enää selvittää onko viini myynnissä em. kriteerit täyttävissä kaupoissa (kaikkia kauppoja ei siis esim. wine-searcherissa välttämättä ole) ja mistä sitä saa halvimmalla.

Ja vielä ennen varsinaista ostopäätöstä kannattaa tarkistaa ettei kyseistä viiniä ole myynnissä Alkossa halvemmalla (heh..). Tällainenkin ihme nimittäin joskus tapahtuu.

Ja jos joku vielä miettii verkko-ostamisen laillisuutta, suosittelen lukemaan aikaisemman juttuni viinin ostamisesta ulkomailta.

Kommentteja ja ehdotuksia em. kriteerit täyttävistä viiniverkkokaupoista ja ”parhaista ostoproseduureista” otetaan kernaasti vastaan.

Tarjous, josta et voi kieltäytyä?

Mikä yhdistää luvut 93 ja 11,5? No yleensä ei yhtään mikään, varsinkin jos ensimmäinen luku edustaa Wine Spectatorin viinille antamia pisteitä ja toinen luku viinin hintaa euroissa.

Viinien pisteyttämisestä voidaan olla montaa mieltä. Omat mieltymykset esimerkiksi erilaisiin viinityyppeihin ja makumaailmoihin toki usein ajavat pisteiden ohi. Mutta jos viinin alkuperä, rypälesekoitus ja tuottaja ovat muuten kiinnostavia, hyvät pisteet tuskin haittaavat. Hyvät pisteet usein tarkoittavat myös korkeaa hintaa –ymmärrettävästi laatu maksaa. Keskimääräistä useammin hyvät pisteet indikoivat kuitenkin hyvää viiniä, joten tottakai arvosteluja kannattaa hyödyntää.

Tuttujen ja hyviksi koettujen viinien osalta pisteytys ei ole kovin tärkeä. Jos viiniä on maistanut ja se oli mieleinen, sen voi huoletta hankkia uudestaan riippumatta muiden arvosteluista.

Uusia tuttavuuksia haen kuitenkin usein pisteiden perusteella. Metsästän yli 90 pisteen viinejä, ostan niitä pienehkön erän, joskus vain yhden pullon, maistan ja opin samalla tunnistamaan mistä ”asiantuntijat” pitävät ja miten heidän makunsa mahdollisesti eroavat omastani. Usein näin löytää uuden hyvän viinin itselleen, joskin matkalle sattuu pettymyksiäkin.

Kun itse satun pitämään kovasti italialaisista Toskanan viineistä (Chiantit, Brunellot, super-toskanalaiset yms.) innostuin kovasti kun uusin Wine Spectator hehkutti peräti 93 pisteen arvoiseksi Brancaian 2007 Tre Toscana IGT-viiniä. Innostus ei suinkaan hellittänyt kun huomasin että Superiore.de kauppaa kyseistä viiniä 11,50 euron hintaan. Harvemmin 93 pisteen viinejä löytää kympin hintaluokasta.

Samalta istumalta tilasin tusinan verran puteleita ja äsken postinkantaja kantoi viinit eteiseeni. Kätevää ja upeata palvelua, toimitus Saksasta kotiovelle neljässä arkipäivässä maksoi n. 2€/pullo.

Nyt jää enää nähtäväksi oliko Wine Spectatorin viininmaistaja kesäterässä vai onko kyseessä (omasta mielestäni) todella 93 pisteen arvoinen viini. Kunhan ehdin maistamaan, julkaisen oman arvioni viiniarvioblogissani ”Viini-Virénin lasissa tänään”.

Sadan pisteen arvosteluasteikon kuvauksia:
Wine Spectator
Robert Parker

Viinin ostaminen ulkomailta – mitä saa tehdä ja mitä voi tehdä

Alkon valikoima on ymärrettävistä syistä rajallinen. Siksi moni viininystävä harkitsee ”omaa tuontia” joko hankkimalla pulloja ulkomaan matkalta tai ostamalla netistä suoraan viinitilalta tai nettikauppiaalta. Viranomaisten säännökset ja tulkinnat ovat harvinaisen epäselviä, joten ei ihme että viiniharrastaja usein jää pohtimaan minkälainen tuonti on sallittua, milloin pitää maksaa valmisteveroja yms. Odotan edelleen jonkun viinilehden juttua aiheesta, mutta toistaiseksi alan julkaisujen ”tutkiva journalismi” on loistanut lähinnä poissaolollaan.

Yritän seuraavassa kuvata vallitsevaa tilannetta. Yksityishenkilön viiniostoksia ulkomailta koskee kolme eri rajoitusta; 1) tuonnin sallittavuus/laillisuus ylipäätään, 2) tuonnin määrärajoitukset ja 3) verojen maksuvelvollisuus. Omaa viinintuontia pohtivan on otettavaa kantaa rajoituksiin numerojärjestyksessä. Ensin on pohdittava onko tuonti ylipäätään laillista, seuraavaksi mitkä määrärajoitukset ovat voimassa ja lopuksi mahdollisia veroseuraamuksia. Nämä rajoitukset on syytä pitää toisistaan erillään. Valitettavan usein nämä sotketaan yhteen, jolloin helposti päädytään siihen, että viinin tuonti olisi toimintana harmaata aluetta, joka olisi aina laitonta mutta jota valvotaan huonosti – näin ei ole. Paneudutaanpa asiaan tarkemmin:

1. Tuonnin sallittavuus/laillisuus ylipäätään

Laillinen tuonti tarkoittaa tässä yhteydessä sitä, että viinejä ylipäätään voi tuoda. Mahdolliseen veronmaksuvelvollisuuteen ei oteta tässä kantaa. Laitonta tuontia ei saa lailliseksi maksamalla veroja.

Yksityishenkilö voi tuoda viiniä ulkomailta ”omaan käyttöön” laillisesti. Hän voi tuoda viinit mukanaan matkalta autossa tai matkalaukussa tai hän voi tilata ne netistä tai puhelimitse, jolloin viinit kuljetetaan kotiin. Viinit pitää kuitenkin hankkia omaan käyttöön, niitä ei saa tilata kaverille, eikä myydä tai vaihtaa edelleen. Niitä saa toki tarjota vieraille järjestämillään kutsuilla. Jos tuonnin kohteena on useita satoja pulloja kerralla on syytä varautua selvittämään syytä näinkin suureen ”omaan käyttöön”, mikäli viranomaiset tiedustelisivat asiaa.

Käytäntö: alle sadan pullon ostokset katsotaan hankitun ”omaan käyttöön”. Tällainen määrä voidaan helposti perustella kesäjuhlilla, syntymäpäiväkutsuilla tms. Suurempia määriä ei voi perustella ns. kimppahankintana, eli että tilaajia/vastaanottajia olisi useampia. Jokaisen tulee hankkia omat viininsä. Jos viinit kuljettaa itse, jokaisen ”hankkijan” tulee olla matkalla mukana.

Jos tilaat ulkomailta (esim. netistä) viinejä kotiin kuljetettavaksi, se on laitonta, jos myyjä itse hoitaa kuljetuksen. Jos käytetään myyjästä riippumatonta kuljetusliikettä, hankinta on sallittua kunhan viinit on maksettu ennen kuin ne saapuvat Suomen maaperälle ja viinit toimitetaan suoraan asiakkaan kotiovelle.

Käytäntö: tuotevalvontakeskuksen kirjallisen tulkinnan mukaan tuonti on laillista jos myyjän laskussa eritellään viinien ja kuljetuksen osuus. Käytännössä viinit aina maksetaan luottokortilla ostohetkellä, siis ennen Suomeen saapumista, ja toimitetaan kotiovelle. Täten laittomaksi jää sellainen hankinta, jossa viiniliike kuljettaisi viinit itse tai myy könttäsummalla viinin ja kuljetuksen. ...tai kuljettaa viinit Suomessa sijaitsevaan välivarastoon. Sellaisiin myyjiin en käytännössä ole koskaan törmännyt.

2. Tuonnin määrärajoitukset

Tuonnin määrärajoitukset koskevat tuontia EU:n veroalueen ulkopuolelta. Vaikka tällainen tuonti onkin laillista, enimmäismäärät ylittävän tuonnin osalta on maksettava veroa. Tällä hetkellä voimassa olevat rajoitukset viinintuonnista EU:n ulkopuolelta ovat ”4 litraa kuohumatonta viiniä ja 2 litraa muita alkoholijuomia”. EU:n sisällä ei ole voimassa mitään määrärajoituksia. On huomattava, että tuontirajoitukset koskevat myös Ahvenanmaan kautta kulkevilla aluksilla tuotuja juomia, eli vaikka ostokset onkin hankittu esim. Ranskasta, niitä ei voi tuoda Ahvenanmaan kautta maksamatta veroja. (kts. kuitenkin tämän jutun lopussa oleva päivitys asiasta) Ahvenanmaa on EU:n veroalueen ulkopuolella. Siksi myös ”Ruotsinlaivoilla” on voimassa ostomäärärajoitukset. Sen sijaan esim. Viron kautta laivalla tai maateitse Ruotsista tuotaessa, veroja ei tarvitse maksaa eikä määrärajoituksia ole. Jos tilaat viinejä EU:n veroalueella sijaitsevasta liikkeestä, sinua ei myöskään koske mitkään määrärajoitukset.

Käytäntö: EU:n ulkopuolelta tuskin kannattaa hankkia viinejä. Käytännössä Ahvenanmaan kautta tuotuja viinejä ei tarkasteta eikä lasketa, mutta on hyvä olla tietoinen siitä että tullilla säännösten mukaan on oikeus takavarikoida viinit, jos rikotaan määrärajoitussääntöä eikä viinejä omaehtoisesti tullata määräsatamassa. Siksi en ehkä toisi suurempia määriä viinejä Ahvenanmaan kautta. Euromääräisen takavarikkoriskin kasvaessa tarpeeksi suureksi kiertäisin kiltisti Haaparannan (tai Uumaja-Vaasa) kautta – tai tullaisin viinit kiltisti.

3. Verojen maksuvelvollisuus

Tämä on ehkä eniten päänvaivaa aiheuttanut säännös. Oletetaan, että kumpikaan edellä mainituista rajoituksista eivät estä viinien hankintaa ulkomailta. Tällöin tulee arvioida seuraavia asioita:

3a. Matkustat viinien mukana

Kun itse kuljetat viinejä mukanasi ulkomailta, mitään veroja ei peritä, eikä viinejä tarvitse tullata.

Käytäntö: selvää pässinlihaa

3b. Viinit kuljetetaan sinulle ja järjestät itse kuljetuksen

Jos ostat viinit ulkomailla, joko paikan päällä tai puhelimitse netissä, ja järjestät kuljetuksen itse (matkustamatta itse viinien mukana), joudut maksamaan viineistä valmisteveroa. Kun ostat suoraan viinitilalta tai paikan päältä liikkeestä on tavallista, että joudut itse järjestämään kuljetuksen. Sinun pitää itse ottaa etukäteen yhteyttä tulliin ja maksaa verot ennen kuin kuljetus voi tapahtua. Kts. kuitenkin alla kohta "päivitys elokuussa 2009". Vältät verovelvollisuuden jos kuljetuksen kohteena on lahjansaaja.

Käytäntö: en tiedä miten tällainen vero käytännössä edes maksettaisiin. En ole löytänyt edes selkeää ”toimi näin”-ohjetta tullin sivuilta, joka osaltaan osoittaa että asiaa ei edes pidetä tärkeänä. Paketit liikkuvat EU:n sisällä vapaasti eikä säännönmukaisia tarkastuksia tehdä. Yksittäisen lähetyksen avaaminen ja sen selvittäminen onko vastaanottaja itse järjestänyt kyseisen kuljetuksen vai ei on melko mahdotonta eikä kovin kustannustehokasta. Käytännössä veronmaksua ei valvota eikä veroja makseta.

3c. Viinit kuljettaa sinulle myyjän järjestämä kuljetusliike

Jos hankit viinisi myyjäliikkeestä, joka järjestää kuljetuksen (erillistä kuljetusliikkettä käyttäen toki) kotiovellesi, et vastaa veroista. Valtaosa netin viinimyyntiliikkeistä toimivat näin. Verosta vastaa myyjä ja kuljetusliike. Viranomaisten mukaan myyjäliikkeellä tulisi olla Suomessa ns. veroedustaja hoitamassa asiaa.

Käytäntö: Paketit liikkuvat EU:n sisällä vapaasti eikä säännönmukaisia tarkastuksia tehdä. Yksittäisen lähetyksen avaaminen ja sen selvittäminen onko sisällön myyjä järjestänyt kyseisen kuljetuksen vai ei on melko mahdotonta eikä kovin kustannustehokasta. Jotkut myyjäliikkeet, lähinnä sellaiset joilla on joitakin siteitä Suomeen, maksavat verot. Suurin osa eurooppalaisista myyjäliikkeistä jättävät todennäköisesti verot maksamatta lähinnä tietämättömyyttään.

”Disclaimer”

Edellä oleva selvitys perustuu niihin tietoihin, mitä olen eri paikoista onnistunut kaivamaan. Vaikka itse oletan, että edellä selostettu pitää kutinsa melko hyvin, tulkinnat ovat kuitenkin ”parhaita arvauksia” (best guestimates) enkä luonnollisesti ota mitään vastuuta, jos joku toimii em. tietojen perusteella.

Avoimia kysymyksiä

Avoimia kysymyksiä on toki edelleen. Lähinnä ne liittyvät verojen maksuvelvollisuuteen. Koska tätä ei käytännössä valvota, asia on hiukan teoreettinen. Suotavaa olisi toki, että asioista voisi saada viranomaisilta selkeitä ohjeita ja neuvoja. Jos haluaisin maksaa verot itse järjestämästäni kuljetuksesta, kuinka minun pitäisi käytännössä toimia? Ei ole liikaa vaadittua, että viranomaiset kertoisivat miten tulisi toimia kun seison Toscanalaisessa viiniliikkeessä ja haluan kuljettaa ostamani viinit Suomeen esim. kuriiripalvelua käyttäen.

Tavallisempi tilanne lienee se, että ostan viinini netistä, myyjäliike toimittaa viinit kuljetusliikkeelle, joka kuljettaa ne kotiovelleni. Viineistä ja kuljetuksesta (laskussa tai tilausvahvistuksessa eriteltynä) veloitetaan samalla luottokorttiveloituksella. Myyjä siis vastaa veroista, mutta vain harvoin (ilmeisesti) täyttää verovelvollisuutensa. Voiko tulli takavarikoida tällaisen lähetyksen? Jotuisiko yksityishenkilö maksamaan tuotteista, jotka hän takavarikkotilanteessa ei saa haltuunsa vai voiko hän ilmoittaa luottokorttiyhtiölleen ettei hyväksy luottokorttiveloitusta jolloin veloitus perutaan?

Kommentteja kaivataan

Kokemuksia, tietoja, ohjeita otetaan ilomielin vastaan. Jos sinulla on parempaa tietoa, lisätietoa yms heitä kommentti asiasta niin päivitän tämän kirjoituksen.

Päivitys heinäkuussa 2009:

Viini-web.netissä nimimerkki Ennae kirjoittaa huhtikuussa 2009 soittaneensa tullin neuvontaan ja saaneensa seuraavanlaisen suullisen ohjeen:

"Soitin viimein tullin neuvontaan ja kysyin asiasta. Jos Ranskasta, Ruotsista tai muusta EU-maasta ostetuille viineille on kuitti, oma kuljetus ja ne menevät omaan käyttöön, niin mitään ilmoitusta tullille ei tarvitse tehdä asiasta eivätkä viinit poikkeamisella Maarianhaminassa muutu "tax free" -tavaraksi, mitä laivalla myytävät viinit ovat."

Tämä lienee yhden virkailijan näkemys, joka on ristiriidassa tullin verkkosivujen tietojen kanssa. Mielenkiintoinen tilanne.


Päivitys elokuussa 2009:

Edellä 3b-kohtaan lisättäköön vielä, että viisi litraa viiniä voi verovapaasti lahjoittaa EU-maasta toiseen. Eli kun olet vaikkapa Italiassa tai Ranskassa ja olet ostanut viinisi, voit verovapaasti lähettää viinit Suomeen lahjana. Itsellesi et voi viinejä lahjoittaa, mutta puoliso tai ystävä käy hyvin. Jos haluat lähettää viinit itsellesi olet veronmaksuvelvollinen edellä selostetun mukaisesti.

Päivitys lokakuussa 2009:

Lähteitä:

http://www.valvira.fi/files/Tiedote172007.pdf

http://www.tulli.fi/fi/suomen_tulli/julkaisut_ja_esitteet/asiakasohjeet/ostaminen_ulkomailta/tiedostot/019.pdf

http://www.tulli.fi/fi/yksityisille/matkailijat_muuttajat/alkoholi_tupakka/index.jsp

http://www.tulli.fi/fi/yksityisille/lahjat_ulkomailta/alkoholi_tupakka_EU/index.jsp

http://www.tulli.fi/fi/suomen_tulli/julkaisut_ja_esitteet/Esitteet/tiedostot/ohjeita_matkustajille_2009_A4.pdf

Päivitys marraskuussa 2010:


Tulli on taas julkaissut uuden tiedotteen. Tiedote antaa tällä kertaa ymmärtää, että nettikauppojen kautta tehtävät ostokset ovat etämyyntiä, jolloin verovelvollinen on myyjä, ei ostaja. Missään ei tosin sanota, mitä sitten tapahtuu, kun myyjä ei ehkä maksakaan veroja eikä sitä voiko esim. ostaja huolehtia veroista halutessaan?

Tiedote kokonaisuudessaan:


http://www.tulli.fi/fi/suomen_tulli/julkaisut_ja_esitteet/asiakasohjeet/ostaminen_ulkomailta/tiedostot/019_yksityish.pdf