"Kaikkien yli 15 euroa maksavien viinien myynti tulisi sallia vapaasti Suomessa. Niiden myynnin rajoittamiselle ei ole kestäviä perusteita!"
Viininystävien on aika vaihtaa strategiaa ja ryhtyä käyttämään samanlaista pragmaattista oman edun tavoitteluun tähtäävää taktiikkaa kuin mihin poliitikot ovat itsekin tottuneet.
Unohdetaan siis analyyttisen tarkastelun kestävä objektiivinen katsantokanta ja lakataan vaatimasta kaikkia viinejä ruokakauppaan. Eivät poliitikot kuitenkaan ole aikeissa vapauttaa kaikkien viinien myyntiä.
Jos totta puhutaan, meille viininystäville on ihan sama myydäänkö Magyar Fehér Boria, J.P. Chenetiä tai Huttunen hedelmäviiniä ruokakaupoissa – tai yleensä missään. Keskitytään siis olennaiseen, eli meille tärkeisiin tuotteisiin, viinikulttuurin edistämiseen ja hyviin viineihin.
Jos ahtaajat, opiskelijat ja maanviljelijät katsovat voivansa ajaa itsekkäästi itselleen rahallisia korvauksia muiden kustannuksella, miksemme me viininystävätkin saisi ajatella itsekkäästi ja ajaa vain meidän etujamme – etuja, jotka eivät edes veisi keneltäkään muulta mitään pois.
Ei siis jankuteta enää Reiskan perusoikeudesta haalia kassikaupalla pussiviiniä viikonlopuksi Prismasta vain koska Pierre ja Güntherkin saavat tehdä niin. Ostakoon jatkossakin Alkosta ...tai Tallinnasta, tai kaverilta.
Arvoviinien myynnin vapauttamiselle on itse asiassa vankat perustelut ja harvoja kestäviä vasta-argumentteja. Kukaan järjissään oleva poliitikko tai terveysintoilija ei voi vakavasti väittää, että Amaronen, Brunellon tai Bordeaux Grand Crun ilmestyminen ruokakaupan hyllylle olisi suomalaisten terveydelle ja hyvinvoinnille tuhoisaa.
Alkon viinimyynnistä yli 90% on viinejä, joiden ulosmyyntihinta on alle 10 euroa / 0,75 litraa. Tästä voi päätellä, että alle 10 euron viinit aiheuttavat 90% niistä terveyshaitoista, työkyvyn menetyksistä ja perheväkivallasta, joihin vedoten viinien myyntiä rajoitetaan.
Arvoviinien myynnin rajoittaminen ei siten mitenkään edistä poliitikkojen asettamia terveystavoitteita, Näiden viinien myynti on melko vähäistä, niitä tuskin ostetaan ”rähinäviiniksi” ja vapaassa kaupassakin valtio saisi alkoholiverot nykyiseen tapaan.
Viinien tulo ruokakauppojen hyllyille saattaisi toki houkutella heräteostoksiin, mutta poliitikothan ovat jo vuosia vakuuttaneet, että viinin hinta vaikuttaa suoraan kulutukseen, joten jos halpojen 7-8 euroa maksavien viinien kuluttajia näin saadaan kuluttamaan rahansa yli 15 euron juomaan, kyse on itse asiassa tavoiteltavasta tilasta heidän juodessa nyt vain puolet aikaisemmasta määrästä. Ja olisihan se mukavaa jos Suomi niittäisi mainetta maana, jossa juopotkin kittaavat vain arvoviinejä.
Arvoviinit ruokakauppojen hyllyillä olisi lisäksi huomattavasti parempi tapa totuttaa suomalaiset uuteen ja terveellisempään alkoholikulttuuriin kuin nykyinen kieltoihin ja holhoukseen perustuva tapa.
Joten, millähän perusteella arvoviinien myyntiä Suomessa edelleen rajoitetaan?
Viininystävien on aika vaihtaa strategiaa ja ryhtyä käyttämään samanlaista pragmaattista oman edun tavoitteluun tähtäävää taktiikkaa kuin mihin poliitikot ovat itsekin tottuneet.
Unohdetaan siis analyyttisen tarkastelun kestävä objektiivinen katsantokanta ja lakataan vaatimasta kaikkia viinejä ruokakauppaan. Eivät poliitikot kuitenkaan ole aikeissa vapauttaa kaikkien viinien myyntiä.
Jos totta puhutaan, meille viininystäville on ihan sama myydäänkö Magyar Fehér Boria, J.P. Chenetiä tai Huttunen hedelmäviiniä ruokakaupoissa – tai yleensä missään. Keskitytään siis olennaiseen, eli meille tärkeisiin tuotteisiin, viinikulttuurin edistämiseen ja hyviin viineihin.
Jos ahtaajat, opiskelijat ja maanviljelijät katsovat voivansa ajaa itsekkäästi itselleen rahallisia korvauksia muiden kustannuksella, miksemme me viininystävätkin saisi ajatella itsekkäästi ja ajaa vain meidän etujamme – etuja, jotka eivät edes veisi keneltäkään muulta mitään pois.
Ei siis jankuteta enää Reiskan perusoikeudesta haalia kassikaupalla pussiviiniä viikonlopuksi Prismasta vain koska Pierre ja Güntherkin saavat tehdä niin. Ostakoon jatkossakin Alkosta ...tai Tallinnasta, tai kaverilta.
Arvoviinien myynnin vapauttamiselle on itse asiassa vankat perustelut ja harvoja kestäviä vasta-argumentteja. Kukaan järjissään oleva poliitikko tai terveysintoilija ei voi vakavasti väittää, että Amaronen, Brunellon tai Bordeaux Grand Crun ilmestyminen ruokakaupan hyllylle olisi suomalaisten terveydelle ja hyvinvoinnille tuhoisaa.
Alkon viinimyynnistä yli 90% on viinejä, joiden ulosmyyntihinta on alle 10 euroa / 0,75 litraa. Tästä voi päätellä, että alle 10 euron viinit aiheuttavat 90% niistä terveyshaitoista, työkyvyn menetyksistä ja perheväkivallasta, joihin vedoten viinien myyntiä rajoitetaan.
Arvoviinien myynnin rajoittaminen ei siten mitenkään edistä poliitikkojen asettamia terveystavoitteita, Näiden viinien myynti on melko vähäistä, niitä tuskin ostetaan ”rähinäviiniksi” ja vapaassa kaupassakin valtio saisi alkoholiverot nykyiseen tapaan.
Viinien tulo ruokakauppojen hyllyille saattaisi toki houkutella heräteostoksiin, mutta poliitikothan ovat jo vuosia vakuuttaneet, että viinin hinta vaikuttaa suoraan kulutukseen, joten jos halpojen 7-8 euroa maksavien viinien kuluttajia näin saadaan kuluttamaan rahansa yli 15 euron juomaan, kyse on itse asiassa tavoiteltavasta tilasta heidän juodessa nyt vain puolet aikaisemmasta määrästä. Ja olisihan se mukavaa jos Suomi niittäisi mainetta maana, jossa juopotkin kittaavat vain arvoviinejä.
Arvoviinit ruokakauppojen hyllyillä olisi lisäksi huomattavasti parempi tapa totuttaa suomalaiset uuteen ja terveellisempään alkoholikulttuuriin kuin nykyinen kieltoihin ja holhoukseen perustuva tapa.
Joten, millähän perusteella arvoviinien myyntiä Suomessa edelleen rajoitetaan?
