Kun nauttittuani neljätoista senttilitraa kuohujuomaa pidän kokemusta koko päivän, ellen peräti koko viikon kohokohtana, siihen voi olla vain kaksi syytä. Joko elämäni on niin tylsää että pienikin poikkeama rutiineista aiheuttaa hurmostilan tai sitten olen oppinut nauttimaan elämän pienistä iloista.
Itse haluan uskoa jälkimmäistä selitystä. Viime viikolla istuin Silja Serenaden Bon Vivant-baarissa kun lasiini kaadettiin NV Jacques Selosse Initiale Blanc de Blancs Brut-samppanjaa. Halusin kokeilla tyylikästä, vahva-aromista samppanjaa, jossa voin kokea kypsän omenan ja paahteisen leivän aromeja samettisenpehmeiden pienten kuplien hieroessa kitalakea.
Kokemus oli ainutlaatuinen. Vain muutama senttilitra tällaista juomaa toi mielihyvän, joka jatkuu edelleen vaikka tapahtumasta on kohta viikko. Kokemusta on luonnollisesti vaikea pukea sanoiksi. Tilanteeseen vaikutti varmasti rento ja mukava seura ja ilmapiiri sekä asiansa osaava sommelier, joka ansiokkaasti valotti kyseisen samppanjan taustoja.
Eittämättä oma viini-innostukseni ja vuosia jatkunut viinimaailman yksityiskohtiin perehtyminen auttoi niin odotusten luomisessa kuin sopivan mielentilan saavuttamiseksi.
Laatusamppanja näet on enemmän kuin vain juoma. Nautinnon maksimoimiseksi siihen on valmistauduttava kuin urheilusuoritukseen. Rentous, mielentila, paikka ja ympäristö – kaikkien elementtien on oltava kohdallaan, jotta suoritus onnistuisi.
Ja tällä kertaa se onnistui. Pienten kuplien kutittaessa kitalakea ja aromien hivellessä maku- ja hajuaistia mielihyvän tunne oli yhtäkkiä valtaisa. Ajatukset fokusoituivat analysoimaan jumalaisen juoman rakennetta, makua ja aromeja. Ympäröivä maailma lakkasi hetkeksi olemasta. En nauranut ääneen enkä itkenyt onnesta, mutta lähellä se oli.
Kaikki puheet prestige-samppanjan elitistisyydestä ja kalleudesta joutuivat äkkiä romukoppaan. Jos kahdellakympillä voin ostaa itselleni viikoksi mielihyvää, olen löytänyt harrastuksen, jonka hinta-laatusuhdetta voi olla vaikea lyödä.
Olen aikaisemmin suhtautunut lievästi epäillen kuohuviinien ja samppanjan ylistäjiin. Tavallinen cava tai jopa halpa samppanja kun parhaimmillaankin maistuu raikkaalle janojuomalle, jota rutiininomaisesti juodaan juhlatilaisuuksissa koska ”niin kuuluu tehdä”.
Se, että lasillinen laatusamppanjaa todella voi tarjota maata järisyttävän nautinnon on minulle sekä uusi että varsin ihana asia.
