Mielenkiintoinen viiniviikko takana. Tiistaina maistelin unkarilaisia viinejä, joita esitteli Juhani Huotari.
Alkon tilausvalikoiman kuohuviini Chateau Vincent Extra Brut on luonteikas kuohari, jossa omenakodan ja leivän maku vei ajatukset laatusamppanjaan. Alle 20€:n hintaan tämä pesee helposti saman hintaluokan halpissamppanjat. Voisi hankkia kellariin.
Alkon tilausvalikoiman valkoviini Pannonhalmi Tricollis Cuvée on varsinainen aromipommi, jonka parfyymituoksut toivat mieleen mummolan vaatekaapit. Traminer-rypäleestä pitää tai siteen ei. En pitänyt.
Toinen kuiva valkoviini oli myös Alkon vakiovalikoimasta löytyvä Disznókö Tokaji Dry Furmint. Tokajin alueen Furmint-rypäleen ominaistuoksu on agressiivisen hyökkäävä, enkä mitenkään saa viinin aromimaailmaa muistuttamaan mitään miellyttävää. Varsin vastenmielinen kokemus.
Bock Villányi Pinot Noir Barrique 2006 on melko tyypillinen lämpimän alueen Pinot Noir. Täyteläinen, tulinen ja jopa tanniininen. Alkoholin tulisuus puski läpi ja häiritsi kokonaisvaikutelmaa. Taannoin Alkon Arkadian myymälässä myynnissä yli 40€:n hintaan. Ei tarjoa rahoille vastinetta.
Tüzkö Domb Cuvée 2005 on Cabernet-Merlot-pohjainen punaviini. Hapokkuus ja kirsikka yhdistettynä lyijykynätuoksuihin tekee tästä viinistä mielenkiintoisen sekoituksen Bordeaux'ta ja Toskanaa. Laadukas ja hyvin tehty viini yllätti positiivisesti. Viinitilan omistaa italialainen Antinori, joten laatuun on panostettu. Taannoin myynnissä Alkossa yli 30€:n hintaan, joka on tästä viinistä hieman liikaa. Tilan verkkosivuilla kauppaavat viiniä hintaan 16,50€, joka on kohtuullinen hinta hyvälle viinille.
Oremus Late Harvest Tokaj on makea ja hapokas valkoviini, jonka mielellään joisi esimerkiksi hyvien homejuustojen kera.
Illan päätti Dobogó Tokaji Aszú 6 puttonyos 2000, jonka syvä kullankeltainen väri ja uhkea aprikoosintuoksu valloittaa. Varsinaista nektaria, joka täytyy itse kokea. Sanat eivät riitä kuvaamaan sen monimuotoisuutta.
Torstaina jatkoin viinin maistamista minulle perinteisemmässä muodossa eli aterian yhteydessä. Illan isäntä oli valinnut kolme varsin erilaista viiniä tarjolle, joka teki illasta mielenkiintoisen.
Ensimmäisenä maistamisvuorossa oli Winedirect.co.uk:sta hankittu uusi-seelantilainen Nautilus Pinot Noir 2008 Marlboroughn alueelta. Täyteläinen ja tulinen viini, joka ei kärsi hillomaisuudesta. Mansikka toki maistuu voimakkaasti ja viini on muutenkin melko tuhti, mutta kokonaisuus on hillitty ja miellyttävä. Ehkä hieman nuori vielä.
Väliviininä helteisenä päivänä maistui Beaujolais-viini Raisins Gaulois 2009. Gamay-rypäleestä tehty viini tuoksuu ja maistuu oikeaoppisesti vaahtokarkille. Mehumainen helppo seurusteluviini tämän tyylilajin kannattajille löytyy Alkon tilausvalikoimasta.
Lopuksi vuorossa oli Hesarin hehkuttama Alkon portugalilaisuutuus Sá de Baixo 2008. Viinissä maistuu pippuriset mausteet ja neilikka. Portugalilaisrypäleistä tehtyä viiniä ei vaivaa maan viineille tyypillinen kukkaisuus ja vihreys. Tämä varsin karvas kokonaisuus kantaa melko hyvin. Erilaisuudessaan mielenkiintoinen.
Perjantai kului kotioloissa. Kun viikon mittaan oli päässyt vertailun makuun, teemaa jatkettiin vertaamalla espanjalainen Museum Crianza 2004 ja eteläafrikkalainen The Gunnar 2005.
Pihviateria toteutettiin siten, että ruoan valmistusviininä nautimme espanjalaista pehmeää ja rustiikkia hyvin pyöristynyttä tiilenpunaista tempranilloa, jonka kirsikkavivahteet nostattivat ruokahalua. Pystyn vieläkin muistamaan pitkän tanniinisen jälkimaun. Ruokailun koittaessa lasiin kaadettiin etelä-afrikkalaista Cabernet-Merlot-Petit Verdot-viiniä. Intensiivinen runsaan hedelmäinen, mutta myös herukka-lyijykynävivahteita tarjoava kelpo pihviviini maistui sekin.
Tänään lauantaina vuorossa on vuohenjuustolla täytetyt kanafileet ja viinivalinta on kohta edessä. Ei ne viinit juomalla lopu, onneksi.
Alkon tilausvalikoiman kuohuviini Chateau Vincent Extra Brut on luonteikas kuohari, jossa omenakodan ja leivän maku vei ajatukset laatusamppanjaan. Alle 20€:n hintaan tämä pesee helposti saman hintaluokan halpissamppanjat. Voisi hankkia kellariin.
Alkon tilausvalikoiman valkoviini Pannonhalmi Tricollis Cuvée on varsinainen aromipommi, jonka parfyymituoksut toivat mieleen mummolan vaatekaapit. Traminer-rypäleestä pitää tai siteen ei. En pitänyt.
Toinen kuiva valkoviini oli myös Alkon vakiovalikoimasta löytyvä Disznókö Tokaji Dry Furmint. Tokajin alueen Furmint-rypäleen ominaistuoksu on agressiivisen hyökkäävä, enkä mitenkään saa viinin aromimaailmaa muistuttamaan mitään miellyttävää. Varsin vastenmielinen kokemus.
Bock Villányi Pinot Noir Barrique 2006 on melko tyypillinen lämpimän alueen Pinot Noir. Täyteläinen, tulinen ja jopa tanniininen. Alkoholin tulisuus puski läpi ja häiritsi kokonaisvaikutelmaa. Taannoin Alkon Arkadian myymälässä myynnissä yli 40€:n hintaan. Ei tarjoa rahoille vastinetta.
Tüzkö Domb Cuvée 2005 on Cabernet-Merlot-pohjainen punaviini. Hapokkuus ja kirsikka yhdistettynä lyijykynätuoksuihin tekee tästä viinistä mielenkiintoisen sekoituksen Bordeaux'ta ja Toskanaa. Laadukas ja hyvin tehty viini yllätti positiivisesti. Viinitilan omistaa italialainen Antinori, joten laatuun on panostettu. Taannoin myynnissä Alkossa yli 30€:n hintaan, joka on tästä viinistä hieman liikaa. Tilan verkkosivuilla kauppaavat viiniä hintaan 16,50€, joka on kohtuullinen hinta hyvälle viinille.
Oremus Late Harvest Tokaj on makea ja hapokas valkoviini, jonka mielellään joisi esimerkiksi hyvien homejuustojen kera.
Illan päätti Dobogó Tokaji Aszú 6 puttonyos 2000, jonka syvä kullankeltainen väri ja uhkea aprikoosintuoksu valloittaa. Varsinaista nektaria, joka täytyy itse kokea. Sanat eivät riitä kuvaamaan sen monimuotoisuutta.
Torstaina jatkoin viinin maistamista minulle perinteisemmässä muodossa eli aterian yhteydessä. Illan isäntä oli valinnut kolme varsin erilaista viiniä tarjolle, joka teki illasta mielenkiintoisen.
Ensimmäisenä maistamisvuorossa oli Winedirect.co.uk:sta hankittu uusi-seelantilainen Nautilus Pinot Noir 2008 Marlboroughn alueelta. Täyteläinen ja tulinen viini, joka ei kärsi hillomaisuudesta. Mansikka toki maistuu voimakkaasti ja viini on muutenkin melko tuhti, mutta kokonaisuus on hillitty ja miellyttävä. Ehkä hieman nuori vielä.
Väliviininä helteisenä päivänä maistui Beaujolais-viini Raisins Gaulois 2009. Gamay-rypäleestä tehty viini tuoksuu ja maistuu oikeaoppisesti vaahtokarkille. Mehumainen helppo seurusteluviini tämän tyylilajin kannattajille löytyy Alkon tilausvalikoimasta.
Lopuksi vuorossa oli Hesarin hehkuttama Alkon portugalilaisuutuus Sá de Baixo 2008. Viinissä maistuu pippuriset mausteet ja neilikka. Portugalilaisrypäleistä tehtyä viiniä ei vaivaa maan viineille tyypillinen kukkaisuus ja vihreys. Tämä varsin karvas kokonaisuus kantaa melko hyvin. Erilaisuudessaan mielenkiintoinen.
Perjantai kului kotioloissa. Kun viikon mittaan oli päässyt vertailun makuun, teemaa jatkettiin vertaamalla espanjalainen Museum Crianza 2004 ja eteläafrikkalainen The Gunnar 2005.
Pihviateria toteutettiin siten, että ruoan valmistusviininä nautimme espanjalaista pehmeää ja rustiikkia hyvin pyöristynyttä tiilenpunaista tempranilloa, jonka kirsikkavivahteet nostattivat ruokahalua. Pystyn vieläkin muistamaan pitkän tanniinisen jälkimaun. Ruokailun koittaessa lasiin kaadettiin etelä-afrikkalaista Cabernet-Merlot-Petit Verdot-viiniä. Intensiivinen runsaan hedelmäinen, mutta myös herukka-lyijykynävivahteita tarjoava kelpo pihviviini maistui sekin.
Tänään lauantaina vuorossa on vuohenjuustolla täytetyt kanafileet ja viinivalinta on kohta edessä. Ei ne viinit juomalla lopu, onneksi.
